Puolassa tuli tosiaan vietettyä koko syysloma. On tullut kierrettyä perheen kanssa monia Euroopan maita, mutta Puola oli ainakin vielä jäljellä. Sieltä jäi mieleen ainakin värit; niitä oli ja paljon. Rakennuksien värit olivat upeita ja kirkkaita: suomalaisetkin saisivat ottaa mallia tällaisesta värien käytöstä oikeastaan missä tahansa. Ne todella tekevät ilmettä.
Sitten upeat kirkot, joista ei niistäkään väri jäänyt puutumaan. Kirkkotilaisuudet olivat ennennäkemättömiä ja jokaisen pitäisi se kokea edes kerran elämässä.
Auschwitz. Tietysti sekin oli loppupeleissä nähtävä. Olihan se melko karmiva paikka ja tuntui, kuin olisi vieläkin pystynyt aistimaan sen kauheauden, mitä paikassa koettiin. Oikeastaan, samaa voisikin sanoa koko Puolasta. Ihmiset siellä tuntuivat vieläkin suhtautuvan saksalaisiin vähän pahasti. Valitettavasti. Asiakaspalvelu oli melko töykeää ja meihin ulkomaalaisiin suhtauduttiin varauksella. Joten overall tunnelma oli jokseekin hermostunut.
Maassa on siis vaikka ja mitä tapahtunut ja tuntuu, että sen voi edelleenkin jollakin tasolla aistia. Mutta silti, maa on kasvava mitä tulee turismiin ja varmasti on näkemisen arvoinen.
Puola oli siis mukava paikka, mutta lievästi jäi epämukava olo, tiedä sitten miksi.
Nyt on kuitenkin hyvä olla kotona ja jatkaa arkea eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti